Tekoälyn käytön eettisiä kysymyksiä

Tekoälyn käytön lisääntyminen niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla on kannatettavaa ja sen mahdollisuudet ovat huomattavia — esimerkiksi moni nykyinen työ helpottuu ja lääketieteelliset diagnoosit muuttuvat tarkemmiksi. Sääntelyä kehitettäessä on tärkeää miettiä millaisia yhteiskunnallisia kehityskulkuja haluamme edistää ja mitkä ovat suurimmat riskit? Erityisesti poliittisia tavoitteita ja eettisiä periaatteita on peräänkuulutettu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin käynnissä olevien lainsäädännöllisten keskustelujen pohjaksi.

Tekoälyn käytön eettisiä kysymyksiä koskeva paperi on laadittu yhteistyössä kaikkien eduskuntapuolueiden edustajien kesken.

Mielipidekirjoitus HS-Vieraskynä puheenvuoroon koronavirusseurannan tietosuojasta

Kaikista eduskuntapuolueista tietopolitiikan asiantuntijoita kokoava yhteistyöryhmä on liikenne- ja viestintäministerin toimeksiannosta keskustellut asian eettisistä ja perusoikeudellisista lähtökohdista virkamiesten, päättäjien, kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Jäljityssovelluksen onnistunut käyttöönotto vaatii ainakin ajantasaista ja tarkistettua tietoa, keskinäistä luottamusta ja vuoropuhelua.

Lue ja lataa Helsingin Sanomissa 23.4. julkaistu mielipidekirjoitus. Mielipidekirjoitus löytyy myös Helsingin Sanomien sivuilta.

Digitaalinen kontaktiketjujen jäljitys

3.4.2020 julkaistu tietopolitiikan yhteistyöryhmän non-paper: Digitaalinen kontaktiketjujen jäljitys virusepidemian hallinnassa – eettisiä ja perusoikeudellisia lähtökohtia

5.5.2020 antamamme vastaus STM:n lausuntopyyntöön aiheesta: Kaikkien eduskuntapuolueiden tietopolitiikan toimijoiden yhteistyöryhmän lausunto esityksestä kontaktien jäljityssovelluksen käyttöönotosta Covid-19-epidemian hallinnan tueksi

Non-paper ja lausunto ovat eduskuntapuolueiden tietopolitiikan toimijoiden yhteistyöryhmän jäsenten kirjoittamia. Niitä ole käsitelty minkään puolueen päätöselimissä, eivötkä ne siten ole puolueiden kantoja.

Vapaaehtoinen digitaalinen kontaktiketjujen jäljitys voidaan nähdä lupaavana ja hyvin toteutettuna perusoikeuksien näkökulmasta vähiten yksityisyyteen puuttuvana digitaalisena keinona virusepidemian hallintaan. Helsingin Sanomat uutisoi 5.4.2020 hankkeesta jossa on jo tarkasteltu mahdollisuuksia tuoda digitaalinen kontaktiketjujen jäljityssovellus Suomeen ja ministeri Timo Harakka kirjoitti aiheesta Liikenne- ja viestintämnisteriön blogissa.

Paras hyöty sovelluksesta saataisiin, mikäli se otetaan käyttöön ennen sulkutilojen purkamista (toukokuu 2020). Toiveena on, että teknologian avulla rajoitustoimia voitaisiin kohdentaa paremmin niin, että koronavirus pysyisi hallinnassa sulkutiloja purettaessa ja että purkamiseen päästäisiin mahdollisimman nopeasti. Toteutus vaatii selkeän omistajuuden sovellukselle ja sen taustaprosesseille, sekä mahdollisesti uutta lainsäädäntöä, joka mahdollistaa terveysviranomaisille kontaktiketjuja kuvaavan henkilötiedon käsittelyn. Kaikki edellä mainittu edellyttää huolellista valmistelua perusoikeuksien näkökulmasta ja eettisten näkökulmien huomioimista. Yksityisyyden suojan varmistaminen on ennakkoedellytys myös sille, että sovellus otetaan hyväksyen vastaan kansalaisten keskuudessa ja se saavuttaa riittävän laajan käyttäjäjoukon. Nähdäksemme avoimella valmistelulla tämä kaikki on tehtävissä.

Lataa ja lue paperi täältä (PDF).