Tietopolitiikka – 2020-luvun uusi politiikkalohko

Tietopolitiikan yhteistyöryhmän näkemyksiä tietopolitiikan johtamisesta

Toimiva tietopolitiikka edellyttää yhteistä kieltä ja sisältöjen jäsennystä sekä toteutusta tukevia rakenteita ja johtamista.

Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaa laajasti. Se muuttaa ihmisten käyttäytymistä, yritysten liiketoimintaa sekä markkinoiden dynamiikkaa. Sen vaikutukset ulottuvat hallinnon legitimiteetistä ja oikeudenmukaisuudesta työllisyyteen, palveluihin, julkisen sektorin kestävyyteen, ympäristöön, kilpailukykyyn, osaamiseen ja ihmisten perusoikeuksiin.Uudet politiikkalohkot ovat syntyneet hakemaan ratkaisuja uusiin kriiseihin tai yhteiskunnan muutoksiin. Sosiaalipolitiikalle oli vahva tilaus 60-luvun rakennemuutoksissa. Energiapolitiikka muodostettiin vastauksena 1970-luvun öljykriisiin. 1990-luvulla havaittiin ympäristöongelmien vaativan vahvempaa kokonaisuuden haltuunottoa ympäristöpolitiikan kautta. Nyt olemme jälleen tilanteessa, jossa etsimme ratkaisuja tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin. Tietopolitiikka on vastaus muuttuvaan maailmaan, jossa digitalisaatio muuttaa toimintaa kaikilla alueilla ja tiedolla on ratkaiseva merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kestävyyden kannalta. Suomessa ja myös EU:ssa tarvitaan hallinnon siilot ja puolueiden rajat ylittävää kestävää, yli hallituskausien ulottuvaa tietopolitiikkaa.

Alustat Suomen mahdollisuutena

Alustataloudesta puhutaan nykyisin paljon ja aihetta on pähkäilty myös täällä tietopolitiikan yhteistyöryhmässä. Teknologian ja sen mahdollistamien liiketoimintamallien nopea kehittyminen tekee alustojen ajantasaisesta sääntelystä ja yhteiskunnallisesta ohjaamisesta haastavaa. Suomen on uskallettava tarttua sellaisiin regulaatiota vaativiin alustatalouden ilmiöihin, joissa sääntely EU-tasolla etenee liian hitaasti. Näin Suomi voi olla esimerkin kautta ohjaamassa kehitystä myös kansainvälisesti. Yksi esimerkki tällaisesta lainsäädäntöä vaativasta alueesta on alustavälitteinen työ, missä työehtoihin ja niiden taustalla olevaan tarpeeseen suojella työntekijää ei ole suhtauduttu aina riittävän vakavasti.

Pohdinnan ja keskustelujen pohjalta on ryhmässä työstetty pohjapaperi Alustat Suomen mahdollisuutena: Tietopolitiikan yhteistyöryhmän näkemyksiä alustataloudesta ja alustojen sääntelystä. Aihe on vielä sen verran tuore, että ajattelu tämän osalta varmasti vielä elää ja kehittyy käytännön kokemusten pohjalta, joten uusia versioita julkaistaan tarpeen mukaan.

Tekoälyn käytön eettisiä kysymyksiä

Tekoälyn käytön lisääntyminen niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla on kannatettavaa ja sen mahdollisuudet ovat huomattavia — esimerkiksi moni nykyinen työ helpottuu ja lääketieteelliset diagnoosit muuttuvat tarkemmiksi. Sääntelyä kehitettäessä on tärkeää miettiä millaisia yhteiskunnallisia kehityskulkuja haluamme edistää ja mitkä ovat suurimmat riskit? Erityisesti poliittisia tavoitteita ja eettisiä periaatteita on peräänkuulutettu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin käynnissä olevien lainsäädännöllisten keskustelujen pohjaksi.

Tekoälyn käytön eettisiä kysymyksiä koskeva paperi on laadittu yhteistyössä kaikkien eduskuntapuolueiden edustajien kesken.

Mielipidekirjoitus HS-Vieraskynä puheenvuoroon koronavirusseurannan tietosuojasta

Kaikista eduskuntapuolueista tietopolitiikan asiantuntijoita kokoava yhteistyöryhmä on liikenne- ja viestintäministerin toimeksiannosta keskustellut asian eettisistä ja perusoikeudellisista lähtökohdista virkamiesten, päättäjien, kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Jäljityssovelluksen onnistunut käyttöönotto vaatii ainakin ajantasaista ja tarkistettua tietoa, keskinäistä luottamusta ja vuoropuhelua.

Lue ja lataa Helsingin Sanomissa 23.4. julkaistu mielipidekirjoitus. Mielipidekirjoitus löytyy myös Helsingin Sanomien sivuilta.

Digitaalinen kontaktiketjujen jäljitys

3.4.2020 julkaistu tietopolitiikan yhteistyöryhmän non-paper: Digitaalinen kontaktiketjujen jäljitys virusepidemian hallinnassa – eettisiä ja perusoikeudellisia lähtökohtia

5.5.2020 antamamme vastaus STM:n lausuntopyyntöön aiheesta: Kaikkien eduskuntapuolueiden tietopolitiikan toimijoiden yhteistyöryhmän lausunto esityksestä kontaktien jäljityssovelluksen käyttöönotosta Covid-19-epidemian hallinnan tueksi

Non-paper ja lausunto ovat eduskuntapuolueiden tietopolitiikan toimijoiden yhteistyöryhmän jäsenten kirjoittamia. Niitä ole käsitelty minkään puolueen päätöselimissä, eivötkä ne siten ole puolueiden kantoja.

Vapaaehtoinen digitaalinen kontaktiketjujen jäljitys voidaan nähdä lupaavana ja hyvin toteutettuna perusoikeuksien näkökulmasta vähiten yksityisyyteen puuttuvana digitaalisena keinona virusepidemian hallintaan. Helsingin Sanomat uutisoi 5.4.2020 hankkeesta jossa on jo tarkasteltu mahdollisuuksia tuoda digitaalinen kontaktiketjujen jäljityssovellus Suomeen ja ministeri Timo Harakka kirjoitti aiheesta Liikenne- ja viestintämnisteriön blogissa.

Paras hyöty sovelluksesta saataisiin, mikäli se otetaan käyttöön ennen sulkutilojen purkamista (toukokuu 2020). Toiveena on, että teknologian avulla rajoitustoimia voitaisiin kohdentaa paremmin niin, että koronavirus pysyisi hallinnassa sulkutiloja purettaessa ja että purkamiseen päästäisiin mahdollisimman nopeasti. Toteutus vaatii selkeän omistajuuden sovellukselle ja sen taustaprosesseille, sekä mahdollisesti uutta lainsäädäntöä, joka mahdollistaa terveysviranomaisille kontaktiketjuja kuvaavan henkilötiedon käsittelyn. Kaikki edellä mainittu edellyttää huolellista valmistelua perusoikeuksien näkökulmasta ja eettisten näkökulmien huomioimista. Yksityisyyden suojan varmistaminen on ennakkoedellytys myös sille, että sovellus otetaan hyväksyen vastaan kansalaisten keskuudessa ja se saavuttaa riittävän laajan käyttäjäjoukon. Nähdäksemme avoimella valmistelulla tämä kaikki on tehtävissä.

Lataa ja lue paperi täältä (PDF).