Tälle sivulle on poimittu Petteri Orpon hallitusohjelmasta 2023 tietopolitiikkaan liittyviä kohtia (keltaisella taustavärillä) ja merkitty niiden alle läheisesti aiheeseen liittyvä Tietopolitiikkaryhmän suositus (ks. Tieto- ja teknologiapolitiikka – 63 suositeltua toimenpidettä). Hallitusohjelmassa on myös muita digitalisaatioon liittyviä kohtia, joille ei ole vastinetta tietopolitiikkaryhmän suosituksissa, kattava listaus tietopolitiikkaan liittyvistä kirjauksista on löytyy tästä taulukosta.


Hallitusohjelman s. 112 → Vahvistetaan digijohtamista siten, että ministerityöryhmä ja digi-toimisto jatkavat tieto- ja teknologiapolitiikan koordinoinnin johtamista pitkäjänteisesti. Hallitus seuraa ja jatkaa digikompassin tavoitteiden edistymistä.

tietopolitiikka.fi → 1. Johtamismalli: Vahvistetaan digiministeriryhmän ja digitoimiston roolia tieto- ja teknologiapolitiikan koordinoinnissa tulevaisuusvaliokunnan selvityksen pohjalta 2023 alkavalla hallituskaudella ja valmistellaan hallituskauden aikana tieto- ja teknologiapolitiikan johtamisen pitkän tähtäimen ratkaisut koko julkiselle sektorille.


Hallitusohjelman s. 111 → Valtionhallinnon digihankkeiden nykyinen rahoitus kootaan poikkihallinnollisenkoordinaation alaiseksi. Eri hallinnonalojen digitalisaatiobudjeteista muodostetaanhallituskauden aikana tarkoituksenmukaisen kokoinen yhteinen kehitysbudjetti, jokasuunnataan hallitusohjelmassa asetettujen prioriteettien mukaisesti.

tietopolitiikka.fi → 2. Yhteinen kehitysbudjetti: Osoitetaan digiministeriryhmän johdettavaksi ja digitoimiston koordinoitavaksi hallinnon rajat ylittävä digitalisaation yhteiskehitysbudjettia. Yhteiskehitysbudjetti kootaan ensisijaisesti hallinnonalojen olemassaolevista digikehitysbudjeteista.

Hallitusohjelman s. 111 → Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikana-vana. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että digitaalisesta viranomaisviestinnästä tehdäänensisijainen viranomaisviestinnän kanava. Hallitus selvittää kustannustehokasta tapaamahdollistaa viranomaispostin lähettäminen yksityisiin digipostipalveluihin. Samalla onhuolehdittava, että vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia on tarjolla heille, jotka eivätpysty käyttämään digipalveluita.

tietopolitiikka.fi → 8. Digipalvelujen oletusarvoinen ensisijaisuus: Hyödynnetään automaatiota poistamaan turha asiointitarve julkisista palveluista ja tehdään laadukkaista ja helpoista digipalveluista oletusarvoisesti ensisijainen tapa välttämättömään asiointiin.


Hallitusohjelman s. 112 → Hallituskauden aikana toteutetaan hankkeita, joilla digitalisoidaan elämäntapahtumien taiyritystapahtumien ympärille kiinnittyvät julkiset ja yksityiset palvelut niin, että ne toimivatsaumattomasti yhteen. Yhtenä tällaisena kokonaisuutena turvataan edesmenneenomaisen asioiden vaivaton hoito.

tietopolitiikka.fi → 9. Palvelukokonaisuudet: Priorisoidaan ja budjetoidaan hallituskaudella toteutettavaksi viisi palvelukokonaisuutta ihmisten elämäntapahtumien ja organisaatioiden tapahtumien ympärille. Valinnan perusteena julkisen talouden tuottavuustavoitteet, yhteiskunnallinen merkittävyys, käyttäjäkokemuksen parantaminen ja toteuttamiskelpoisuus (valmiusaste). Luodaan suunnitelma vuoteen 2030 mennessä toteutettavien 40 elämäntapahtuman digitalisoimiseksi.


Hallitusohjelman s. 111 → Viranomaisasioinnissa lähtö-kohdan on oltava se, että yhtä tietoa kysytään palvelun käyttäjältä vain kerran ja ettäkoko palveluketju on saatavilla ”yhdeltä luukulta”.

tietopolitiikka.fi → 10. Kysy vain kerran: Velvoitetaan julkisia organisaatioita hyödyntämään “kysy vain kerran” -periaatetta omassa palvelukehityksessä. Tarkennetaan lainsäädäntöä niin, että se estää erillisten tietokantojen perustamisen samojen tietojen keräämistä varten Viron mallin mukaisesti ja osoitetaan lain toimeenpanoon riittävät resurssit.


Hallitusohjelman s. 112 → digihankkeille rahoituskriteerit, jotka ohjaavat niiden yhteentoimivuutta.

tietopolitiikka.fi → 15. Yhteentoimivuus rahoituskriteeriksi: Edellytetään julkishallinnon tietojärjestelmien kehittämisessä rajapintastandardien ja muiden yhteentoimivuuskäytänteiden noudattamista laajasti. Laaditaan digihankkeiden rahoituskriteerit, jotka ohjaavat yhteentoimivuuteen, sekä velvoitetaan julkishallinnon toimijat konsultoimaan digitoimistoa kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa erityisesti yhteentoimivuuden varmistamiseksi.


Hallitusohjelman s. 113 → Hallitus varmistaa, että sote-tiedonhallinnan lainsäädäntö mahdollistaa sosiaali- ja terveys-datan sujuvan käytön eri toimijoiden välillä niin hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisesti.Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n terveysdata-avaruuden (EHDS) puitteissa tehtävääntyöhön.

tietopolitiikka.fi → 16. Sote-data: Varmistetaan, että sote-tiedonhallinnan lainsäädäntö mahdollistaa sosiaali- ja terveysdatan sujuvan käytön eri toimijoiden välillä niin hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisesti. Osallistutaan aktiivisesti EU:n terveysdata-avaruuden (EHDS) puitteissa tehtävään työhön ja sovitetaan kansalliset ratkaisut tämän kanssa yhteensopiviksi.


Hallitusohjelman s. 112 → Hallitus toteuttaa kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen.Kokonaisuudistuksen yhteydessä kumotaan tiedon liikkuvuutta, pilvipalveluidentarkoituksenmukaista käyttöä tai muuten julkisten palveluiden tarkoituksenmukaistajärjestämistä haittaavat säädökset ja hyödynnetään tarvittaessa nykyistä laajemminGDPR:n kansallista liikkumavaraa. Kokonaisuudistuksen yhteydessä säädetään hallinnol-liset sakot tietosuojaloukkauksista koskemaan julkista ja yksityistä sektoria yhtäläisesti.

tietopolitiikka.fi → 19. Julkisen sektorin pilvipalvelujen turvallisuusmäärittelyt: Tehdään julkisen sektorin pilvipalvelut mahdollistavat turvallisuusmäärittelyt ja tuotetaan yleisesti käytettävistä pilvipalveluista julkisen sektorin käyttöön soveltuvat korkean tietoturvan toteutukset (esimerkiksi Teams-ympäristön koventaminen).


Hallitusohjelman s. 113 → Koko maan kattaviin, riittävän nopeisiin ja häiriöttömiin tietoliikenneyhteyk-siin kohdennetaan riittävät resurssit. Hallitus arvioi tarvetta jatkaa laajakaistatukiohjelmaakiinteiden yhteyksien rakentamiseksi alueille, joille ne eivät rakennu markkinaehtoisesti.

tietopolitiikka.fi → 26. Verkkoyhteyksien parantaminen: Parannetaan yhteyksiä kohdennetuin markkinoiden toimintaa täydentävin avustuksin ja tarkastelemalla tiedonsiirtonopeuden yleispalveluvelvoitetta hallituskausittain.


Hallitusohjelman s. 113 → Hallitus keventää verkkoyhteyksien rakentamisen lupakäytäntöjä ja digitalisoi luvitus-prosessin sekä tuo kokonaisuuden ”yhden luukun periaatteen” alle. Hallitus kannustaaverkkoyhteyksien rakentamista esimerkiksi sähköverkon rakentamisen ja tiehankkeidenyhteydessä

tietopolitiikka.fi → 27. Verkkoyhteyksien lupa- ja rakentamiskäytännöt: Kevennetään verkkoyhteyksien rakentamisen lupa- ja sääntelykäytäntöjä, digitalisoidaan luvitus ja luodaan yhden luukun lupajärjestelmä. Tuetaan rakentamista esimerkiksi sähköverkon rakentamisen ja tiehankkeiden yhteydessä.


Hallitusohjelman s. 111 → Digitalisaation ja teknologisen kehityksen luonne vaatii, että sääntelyä päivitetään. Hallitusvaikuttaa aktiivisesti ja ennakolta siihen, että alustataloutta, tekoälyä, dataa ja digitalisaa-tiota koskeva EU-sääntely kulkee mahdollistavaan, tasapainoiseen ja Suomen kannaltaedulliseen suuntaan, ja minimoi kansallisen lisäsääntelyn.

tietopolitiikka.fi → 28. EU ennakkovaikuttaminen: Nimetään digitoimisto tieto- ja teknologiapolitiikan vastuutahoksi, joka yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa ottaa kokonaisvastuun Suomen digitalisaatiotavoitteiden viemisestä osaksi eurooppalaista toimintaa. Hallitus laatii vuosittain päivitettävän EU-vaikuttamisen strategian, jossa priorisoidaan Suomen kannalta tärkeimmät vaikuttamisen kohteet ohjaamaan Suomen ennakkovaikuttamista EU:ssa. Laaditaan Suomen tavoitteet hallituskauden alussa Euroopan komission työohjelmaan.


Hallitusohjelman s. 111 → Hallitus mahdollistaa tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset.

tietopolitiikka.fi → 29. Automaattinen päätöksenteko: Mahdollistetaan lainsäädännöllä laajempi (myös tekoälypohjainen) automaattinen päätöksenteko ja ratkaistaan siihen liittyvät oikeusturvakysymykset. Samalla kasvatetaan lainsäädännöllä viranomaisten mahdollisuuksia käsitellä ja ratkaista asioita vain digitaalisesti.


Hallitusohjelman s. 112 → Hallitus edistää tiedon liikkumista julkishallinnon eri tietojärjestelmien välillä. Samallatunnistetaan ja puretaan julkisten tietovarantojen hyödyntämisen ja jakamisentarpeettomat oikeudelliset esteet yksityisyyden suoja huomioiden. Hallitus parantaadigitalisaation kustannusvaikuttavuutta hyödyntämällä olemassa olevia kansallisiatietovarantoja (muun muassa Kanta-palvelut ja tulorekisteri) sekä tietojärjestelmiä tieto-turvallisesti nykyistä laajemmin.

tietopolitiikka.fi → 30. Tiedon liikkuvuus: Tunnistetaan ja puretaan julkisen sektorin hallussa olevien tietovarantojen hyödyntämisen ja jakamisen tarpeettomat oikeudelliset esteet ja ajantasaistetaan lainsäädäntö tukemaan datan liikkuvuutta poikkihallinnollisesti yli organisaatiorajojen.


Hallitusohjelman s. 111 → Hallitus käynnistää julkisen hallinnon digitalisaatioon kytkeytyvän laajan lainsäädännönpoikkihallinnollisen uudistusohjelman, jossa tunnistetaan ja kumotaan norminpurunhengessä digitalisaatiota estävät tai vaikeuttavat säädökset.

tietopolitiikka.fi → 30. Tiedon liikkuvuus: Tunnistetaan ja puretaan julkisen sektorin hallussa olevien tietovarantojen hyödyntämisen ja jakamisen tarpeettomat oikeudelliset esteet ja ajantasaistetaan lainsäädäntö tukemaan datan liikkuvuutta poikkihallinnollisesti yli organisaatiorajojen.


Hallitusohjelman s.109 → Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot(T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tavoitteen ja voimassaolevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin brutto-kansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorinpanostukset kasvavat 2,8 prosenttiin.

tietopolitiikka.fi → 40. TKI 4%: Nostetaan Suomen tutkimus, kehitys ja innovaatiopanostukset 4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä vivuttamalla julkisilla panostuksilla yritysten osallistumista parlamentaarisen TKI-työryhmän linjausten mukaisesti. Kohdennetaan rahoitusta datatalouden, digitaalisen siirtymän, Suomen teknologiakyvykkyyksien sekä kilpailukyvyn kehittämiseen.


Hallitusohjelman s. 112 → Hallitus varmistaa kansallisen vastinrahan EU:n sirusäännöksen (Chips Act) rahoituksenhakemiselle.

tietopolitiikka.fi → 41. Kotiutettu EU-raha: Luodaan pysyvä malli EU-hankkeiden kansalliselle vastinrahoitukselle ja osoitetaan yrityksille ja tutkimuslaitoksille resursseja EU-hankevalmisteluun. Tuetaan erityisesti pk-yritysten osallistumista EU-hankkeisiin. Asetetaan tavoitteeksi kotiutetun EU:n TKI-rahoituksen kolminkertaistaminen vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä, erityisesti datatalouden ja eri aloilla kehittyvien data-avaruuksien osalta.


Hallitusohjelman s. 111 → Varataan riittävä EU:n T&K-rahoituksen kansallinen vastinrahoitus ja asetetaan tavoitteeksiSuomeen ohjautuvan EU:n T&K-rahoituksen kaksinkertaistaminen.

tietopolitiikka.fi → 41. Kotiutettu EU-raha: Luodaan pysyvä malli EU-hankkeiden kansalliselle vastinrahoitukselle ja osoitetaan yrityksille ja tutkimuslaitoksille resursseja EU-hankevalmisteluun. Tuetaan erityisesti pk-yritysten osallistumista EU-hankkeisiin. Asetetaan tavoitteeksi kotiutetun EU:n TKI-rahoituksen kolminkertaistaminen vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä, erityisesti datatalouden ja eri aloilla kehittyvien data-avaruuksien osalta.


Hallitusohjelman s. 113 → Hallitus tukee siirtymää kohti reaaliaikataloutta edistämällä mm. yritysten liiketoi-minnan tositteiden, kuten verkkolaskujen ja sähköisten kuittien, siirtymistä digitaalisessamuodossa eri osapuolten välillä ajantasaisesti ja turvallisesti.

tietopolitiikka.fi → 43. PK-yritysten digituki: Varmistetaan riittävällä tuella ja ohjeistuksella, että pienyritykset digitalisoivat talouttaan ottamalla käyttöön verkkolaskut, eKuitit ja hankintasanomat mahdollistavia ratkaisuja.


Hallitusohjelman s. 113 → Koulutustarjonnassa huomioidaan digitalisaatioon, tekoälynhyödyntämiseen ja datatalouteen liittyvät osaamistarpeet.

tietopolitiikka.fi → 50. Tekoälykehityksen huomioiminen koulutuksessa: Koulutuspolitiikassa on reagoitava pikaisesti tekoälyn tarjoamaan tuottavuusloikkaan, josta pääsevät hyötymään ne, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä osana työtään. Luodaan edellytykset tekoälyn ja datatalouden opetukselle kaikille oppiasteille. Lisäksi luodaan kohdennettuja koulutusohjelmia erityisesti korkea-asteelle.


Hallitusohjelman s. 113 → Kyberturvallisuutta koskevaa yhteistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä vahvistetaan.

tietopolitiikka.fi → 51. Yhdistetty turvallisuusloukkausten ilmoitusalusta: Yhdistetään tietosuoja- ja tietoturvaloukkauksia, tietojärjestelmä- tai verkkohäiriöitä sekä verkkorikoksia koskevat ilmoitusalustat yhdeksi palveluksi, jonka kautta voi laatia ilmoituksen usealle viranomaiselle kerralla. Mahdollistetaan samalla, että Traficomin Kyberturvallisuuskeskus voi yrityksen suostumuksella tehdä rikosilmoituksen saamastaan tiedosta, mikäli on syytä epäillä rikosta.


Hallitusohjelman s. 113 → Lisätään yrityslähtöistä kyberturvallisuuskoulutusta erityisestipk-yrityksille.

tietopolitiikka.fi → 55. PK-yritysten digi-, data- ja tietoturvaosaaminen: Vahvistetaan pk-yritysten ja yrittäjien digi-, data- ja tietoturvaosaamista kehittävien vertaisverkostojen toiminta eri alojen tarpeet huomioiden.


Hallitusohjelman s. 113 → Parannetaan kansalaisten valmiuksia vastata suomalaista yhteiskuntaa vastaan suuntautuvaan informaatiovaikuttamiseen esimerkiksi vieraiden valtioiden taholta, myös tietosuojanja kyberturvallisuuden osaaminen tulevat olemaan aikaisempaa tärkeämpiä digitali-soituvissa ympäristöissä

tietopolitiikka.fi → 63. Demokratiataidot: Varmistetaan, että informaatiolukutaito ja muut uudet demokratiataidot ovat läpileikkaavasti mukana eri koulutustasojen ja koulutusmuotojen opetuksessa ja saavutettavissa kaikille ikäryhmille.